Niitä hyviä hetkiä

18.09.2013  Ville Pohjola

Ensimmäinen viikko metsälintukautta on takana. Moni suomalainen metsämies pääsi liikkeelle vasta viime viikonloppuna mutta sitäkin kovemmin odotuksin. Laskennat ja kaikki muut taivaanmerkit povasivat tapahtumarikasta jahtia.

Edellämainituista syistä moni teki vähän normaalia järeämmät suunnitelmat. Nyt lähdettäisiin lintuparatiiseihin, sinne missä tilanteita olisi vielä kotikulmiakin enemmän. Kainuu ja Metsä-Lappi saivat kerta heitolla melkoisen aallon matkailijoita. Pohjois-Karjalaan, Keski-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeenkin pysähtyi jonkin moinen ryhmä metsästäjiä. Pystykorvat ja seisojat autoissaan, näyttäisi nimittäin siltä että koirakannatkin ovat tälle vuodelle kasvaneet. Nyt siis käytettäisiin hyvä tilaisuus huolella koirien kouluttamiseen! Nyt olisi tarjolla paljon niitä hyviä hetkiä, hienoja kokemuksia ja onnistumisia!



Hyvän lintuvuoden kanssa yhtä aikaa on tapahtunut toinenkin outo ilmiö: Kesä on jatkunut aina viime päiviin asti. Kuivaa ja lämmintä kautta on jatkunut oikein kunnolla. Onpa joku kartalla köllötellyt lammenpahanenkin kadonnut kokonaan. Suorastaan muuttunut nimensä mukaisesti Paskolammeksi, pelkäksi ruskeaksi ja haisevaksi mutakasaksi.

Tämä poikkeuksellinen ilmiö on aiheuttanut joillakin paikoin hankaluuksia metsästäjille. Kuivuus on siirtänyt joillain alueilla lintuja pois tavanomaisilta elinsijoiltaan. Tutut varmat paikat ovat voineetkin olla tyhjiä koska linnut ovat siirtyneet etsiessään kosteampia paikkoja. Kuivuus on myös lähtenyt tiputtamaan lehtiä. Samoin marjoja on esiintynyt poikkeuksellisen alueellisesti. Näistä syistä ainakin teerillä on ollut edessään pientä ylimääräistä muuttoliikettä. Sieltä täältä onkin siis kuulunut että olisi aloituksessa kävelty tyhjiä metsiä. Samaa viestiä on kuultu myös länsinaapureistamme, Ruotsista ja Norjasta, joten tämä ”intiaanisyksy” on laajempi ilmiö. Ei auta siis muu kuin odottaa oikean syksyn tulemista.

Lintukauden aloitukseen on liittynyt toinenkin, vieläkin valitettavampi ilmiö. Linnustajille on sattunut ikäviä vahingonlaukauksia joissa toista metsästäjää on luultu linnuksi. Tummat hahmot ovat innokkaissa mielissä muuttuneet kanalinnuiksi. Eikä ihme, havaintovirhe tapahtuu helposti peitteisessä maastossa. Näistä tapauksista leviää kuitenkin ainakin hetkellinen varjo näiden hienojen eräkauden hetkien ylle.

Kanalinnustajien on esimerkiksi teeriä kuvastaessa tärkeä naamioitua. Liikkuvassa maalintujahdissa voi varusteisiin kuitenkin huoletta lisätä oranssia tai muuta huomioväriä. Varsinkin suosituimmilla jahtipaikoilla. Lintu kun ei väristä välttämättä välitä, UV-säteistä enemmänkin. Kunhan yhtenäinen pinta rikotaan esimerkiksi blaze-kuvion tyyppisellä oksa/lehti-sekoituksella ei kirkas väri säikytä lintuja. Tämän tulin itsekin taas varmentaakseni pohjoisen koivikoissa riekkoseisonnalle hiipiessäni. Uusi Hirvas Blaze puku hehkui kuulemma diskopallon lailla, jopa ruskan keltaamassa koivikossa mutta niin vain kuivalla jängälläkin linnut päästivät koiran seisonnalle hiipivän miehen lähelleen.

Nautitaan siis näistä hyvistä hetkistä turvallisesti.


Aiemmat blogitekstit